Arvostelussa Van der Graaf Generatorin kolmas studioalbumi H to He Who Am the Only One.
Levyarvio: Van der Graaf Generator – H to He Who Am the Only One (1970)
Vuosi vuodelta : Parhaat levyt 1979 – Sijat 1-10
Esittelyssä vuoden 1979 parhaat levyt sijoituksilla 1-10. Mukana mm. Henry Cow, Pink Floyd, Pekka Pohjola ja Univers Zero.
Levyarvio: Robert Fripp – Exposure (1979)
Arvostelussa King Crimson -kitaristi Robert Frippin ensimmäinen sooloalbumi Exposure.
Levyarvio: Peter Gabriel – s/t (1978)
Arvostelussa Peter Gabrielin toinen studiolevy joka, kuten edellinen levy ja kaksi seuraava, jäi vaille nimeä, mutta sai sentään tuottajaksi King Crimson -kitaristi Robert Frippin.
Sarja: David Bowie – Scary Monsters (And Super Creeps) (1980)
Jarkko Lehdon David Bowie -sarjan 14. osa esittelee Bowien Scary Monsters (And Super Creeps) levyn vuodelta 1980.
Levyarvio: King Crimson – Lizard (1970)
Arvostelussa vuonna 1969 perustetun King Crimsonin kolmas studiolevy Lizard.
Levyarvio: King Crimson – Islands (1971)
Arvostelussa vuonna 1969 perustetun King Crimsonin neljäs studiolevy Islands.
Levyarvio: Jakko M Jakszyk – Secrets & Lies (2020)
Arvostelussa Secrets & Lies joka on King Crimson -kitaristi/vokalisti Jakko M Jakszykin ensimmäinen sooloalbumi 14 vuoteen. Secrets & Lies yhdistelee tyylikkääsi art rockia ja progea taitavan muusikkokaartin (mm. Peter Hammill, Tony Levin, Gavin Harrison ja Robert Fripp) avustamana.
Levyarvio: Brian Eno – Before And After Science (1977)
Arvostelussa Brian Enon viides sooloalbumi Before And After Science.
Konserttiarvostelu: King Crimson Montréalin Jazz-festivaaleilla 3.7.2017
Nyt korona-aikana keikoille ei oikein pääse joten palataan hetkeksi parempiin aikoihin ja King Crimsonin keikalle Saku Mantereen johdattamana.
Pienemmät Purot 