Arvostelussa Brian Enon ja David Byrnen uraauurtava sampleja ja löydettyjä ääniä hyödyntävä levy My Life in the Bush of Ghosts.
Levyarvio: Brian Eno + David Byrne – My Life in the Bush of Ghosts (1981)
Vuosi vuodelta : Parhaat levyt 1981 – Sijat 1-10
Esittelyssä vuoden 1981 parhaat levyt sijoituksilla 1-10. Mukana mm. Art Bears, King Crimson, Rush, Brian Eno ja David Byrne.
Review: Black Country, New Road – For The First Time (2021)
For The First Time is Black Country, New Road’s first studio album. The young British band Black Country, New Road comes from the same scene as Black Midi and Squid. On their debut album, the talented band combines post-punk, prog, jazz and even klezmer in a delightfully open-minded and fresh way.
Review: Black Midi – Hellfire (2022)
A review of Black Midi’s third album Hellfire where the band’s distinctive brand of progressive rock takes an even fiercer edge.
Levyarvio: Philip Glass – Songs From Liquid Days (1986)
Arvostelussa säveltäjä Philip Glassin cross-over teos Songs From Liquid Days jolla taidemusiikki kohtaa popin.
Levyarvio: Black Midi – Hellfire (2022)
Arvostelussa Black Midin kolmas levy Hellfire jolla yhtyeen omalaatuinen progressiivisen rockin ottaa entistäkin kovempia kierroksia.
Levyarvio: King Crimson – Discipline (1981)
Arvostelussa King Crimsonin kahdeksas studiolevy Discipline joka esitteli radikaalisti niin kokoonpanoltaan kuin musiikiltaan uudistuneen yhtyeen.
Levyarvio: Black Country, New Road – For The First Time (2021)
For The First Time on Black Country, New Roadin ensimmäinen studioalbumi. Nuori Britti-yhtye Black Country, New Road ponnistaa samasta skenestä kuin Black Midi ja Squid. Esikoislevyllään taitava bändi yhdistelee post-punkkia, progea, jazzia ja jopa klezmeriä ilahduttavan ennakkoluulottomalla ja raikkaalla tavalla.
Vuosi vuodelta : Parhaat levyt 1979 – Sijat 11-22
Esittelyssä vuoden 1979 parhaat levyt sijoituksilla 11-22. Mukana mm. Talking Heads, Mike Oldfield, This Heat, Supertramp ja David Bowie.
Levyarvio: Peter Gabriel – s/t (1978)
Arvostelussa Peter Gabrielin toinen studiolevy joka, kuten edellinen levy ja kaksi seuraava, jäi vaille nimeä, mutta sai sentään tuottajaksi King Crimson -kitaristi Robert Frippin.
Pienemmät Purot 