Levyarvio: Fred Frith And Ensemble Musiques Nouvelles – Something About This Landscape For Ensemble (2023)

Fred Frith (s.1949) tunnetaan useimmiten paitsi lukuisista yhtyeistään (Henry Cow, Art Bears, Massacre, Skeleton Crew, Cosa Brava…) niin myös villeistä ja kokeellisista improvisaatioista. Frith on kuitenkin improvisaatioiden ohella myös erittäin tuottelias säveltäjä ja vaikka hän pääosin itseoppinut on hän kyvykäs operoimaan myös ”vakavan” taidemusiikin ympyröissä. Itseasiassa formaalin akateemisen koulutuksen puutteestaan huolimatta Frith on toiminut myös sävellyksen professorina mm. Mills Collegessa.

En tunne Frithin ”vakavan nykytaidemusiikin” repertuaaria syvällisesti tai laajasti, mutta 23 minuuttinen kamarimusiikkiorkesterille sävelletty ”Something About This Landscape For Ensemble” vaikuttaa olevan yksi hänen vahvimmista töistään tällä saralla. ”Something About This Landscape For Ensemble” on belgialaisen nykymusiikkiin keskittyvän Ars Musica -festivaalin tilausteos ja sen esittää Frithin kanssa samasta maasta kotoisin oleva kymmenen henkinen kokoonpano.

Frith sävelsi ”Something About This Landscapen For Ensemblen” vuonna 2018 jolloin se myös kantaesitettiin Ars Musica -festivaaleilla. Nyt viittä vuotta myöhemmin sävellys on kuultavissa myös levytetyssä muodossa. En ole varma onko levylle päätynyt versio itseasiassa juuri tuo kantaesitys vai onko kyseessä uusi studioäänitys. Luulisin, että kyse on nimenomaan kantaesityksestä. Äänitys on joka tapauksessa laadukasta työtä eikä yleisön ääniä kuulu missään vaiheesssa, mutta se nyt ei tietenkään ole yllättävää kun kyse on konserttimusiikista.


Lue myös: Levyarvio: Fred Frith – Gravity (1980)

”Something About This Landscapen For Ensemblen” esittää vuonna 1962 perustettu Ensemble Musiques Nouvelles. Oletan että ryhmä toimii vaihtelevilla kokoonpanoilla. Frithin sävellystä on tulkitsemassa kymmenen henkinen ryhmä johon kuuluu huilisti, klarinetisti, pasunisti, kitaristi (akustinen), perkussionisti, kosketinsoittaja, kaksi viulistia, alttoviulisti, sellisti ja kapellimestari Jean-Paul Dessy.

Myös Frith itse osallistuu esitykseen sähkökitaransa kera. Edes laajasti ajateltuna ”tavanomaista” sähkökitarointia Frithiltä kuullaan kuitenkin vain muutama lyhyt hetki. Enimmäkseen hän päästelee preparoidusta kitarastaan kummallisia ääniä erilaisten kettinkien, metallitikkujen ja muun sälän avulla.

Sävellys koostuu viidestä osiosta. Osa näistä on tiukasti nuotinnettuja, mutta improvisaatioden erikoismies Frith on jättänyt myös tähän teokseen vapaita osioita joita on ennakkosuunniteltu vain löyhän graafisen notaation muodossa. Joitakin parametrejä on jätetty myös vapaaksi ja säädettäväksi harjoitusvaiheessa. Levyn kansiteksteissä on Frithin ohjeita sävellyksen esittämiseen ja hupaisin niistä on kohta jossa hän toivoo, että jokaisella muusikolla olisi mukana esityksessä jotain metallista jonka voi tiputtaa lattialle sävellyksen viimeisessä osassa oikeaksi katsomallaan hetkellä. Ja kyllähän ne peijoonit niitä sitten pudottelevatkin!

Kuten yllä olevasta voi päätellä kyseessä on hyvin modernistinen/avantgardistinen teos. Sävellys hyödyntää runsaasti laajennettuja tekniikoita joissa esimerkiksi jousisoittajat kopistelevat ja tai raapivat instrumenttejaan tai puhallinsoittaja ähkii torveensa ilman varsinaisia säveliä soittaen. Tästä huolimatta Frith osoittaa tälläkin kertaa olevansa myös vahva melodikko sillä katkonaisen rytmiikan ja atonaalisuuden sekaan on ujutettu muutama viekoittelevan yksinkertainen melodia joka helpottaa hieman kuuntelukokemusta. Sävellyksen viiltävästi soivat viulut ja dissonanssi tuovat mieleeni välillä Krzysztof Pendereckin jousimuusiikin ja monimutkaisissa rytmisissä osioissa olen kuulevinani häivähdyksen Art Zoydia. Mutta kyse voi olla vain Art Zoydin ja Frithin yhteisistä vaikutteista! Siellä täällä kuultava vahva rytminen energia muistuttaa kuitenkin miellyttävästi Frithin rock-taustasta sulautuen silti taitavasti kokonaisuuteen.

Monimutkainen ”Something About This Landscapen For Ensemble” on välillä utuista ja pohdiskelevaa musiikkia, mutta sitten taas hetkittäin hyvinkin raakaa ja jopa väkivaltaista kuunneltavaa. Kerrassaan kiehtova sävellys joka on toisaalta hyvin Frithin oloinen, mutta istuu silti vaivattoman oloisesti myös modernin taidemusiikin kaanoniin.


Lue myös

Sub Rosan julkaiseman Something About This Landscapen For Ensemble -levyn pihvi on tietenkin edellä kuvailtu nimisävellys, mutta mukana on myös kaksi lähes kymmenen minuuttista improvisaatioita joista toinen äänitettiin konsertissa yleisön edessä ja toinen harjoitusten aikana. Nämä täysin vapaat kollektiiviset improvisaatiot ovat luonnollisesti vielä abstraktimpaa musiikkia kuin ”Something About This Landscape”, mutta ne toimivat yllättävän luontevana jatkona sävellykselle. Osittain tietenkin identtisen instrumentaation takia. Mukaan mahtuu tietenkin tietynlaista tyhjäkäyntiä kun näin suuri ryhmä muusikoita improvisoi, mutta muutamaan kertaan musiikki lähtee todella huimalla tavalla lentoon.

Something About This Landscapen For Ensemble tarjoilee yhden Frithin haastavimmista sävellyksistä ja kaksi hienoa improvisaatiota. Kyseessä on ehdottomasti yksi vuoden 2023 helmistä taidemusiikin saralla.

Parhaat biisit: ”Something About This Landscape”, ”Dirty And Light”

Kirjoittaja: JANNE YLIRUUSI

Rating: 4 out of 5.

Lue myös: Levyarvio: Mary Halvorson – Amaryllis (2022)

Kappaleet

  1. Something About This Landscape for Ensemble 22:55
  2. Dirty and Light 9:34
  3. Dark Under Stars 9:51

Muusikot

Fred Frith: sähkökitara Berten D’Hollander: huilu Charles Michiels: klarinetti Adrien Lambinet: pasuuna Hughes Kolp: kitara Pierre Quiriny: perkussiot Claire Bourdet: viulu Laurent Houque: viulu Karel Coninx: alttoviulu Jean-Paul Zanutel: sello Giovanni Di Domenico: Fender Rhodes Jean-Paul Dessy: kapellimestari

Levy-yhtiö: Sub Rosa

Jätä kommentti

Website Built with WordPress.com.

Ylös ↑