Progressiivisen musiikin pienemmät ja oudommat purot
Arvostelussa Henry Cow -kitaristi Fred Frithin toinen sooloalbumi Gravity. Kansanmusiikista vahvasti ammentavalla Gravitylla kohtaa harvinaisen herkullisella tavalla avantgardistinen monimutkaisuus ja helposti lähestyttävä tarttuva melodisuus.
Arvostelussa Massacren ensimmäinen albumi Killing Time. Fred Frithin, Bill Laswellin ja Fred Maherin muodostama power-trio yhdistelee intensiivisellä Killing Timella vaikuttavasti progressiviivisen rockin teknisyyttä punkin energiseen räminään.
Esittelyssä vuoden 1980 parhaat levyt sijoituksilla 1-10. Mukana mm. Peter Gabriel, Fred Frith, Yes, Kate Bush ja David Bowie.
Arvostelussa Hopes And Fears joka on Art Bearsin ensimmäinen studioalbumi. Art Bearsin muodostaa Henry Cow’sta irtautunut trio kitaristi Fred Frith, rumpali Chris Cutler ja vokalisti Dagmar Krause.
Arvostelussa belgialaisen avantproge-bändi Aksak Maboulin toinen studiolevy Un Peu de L’Ame des Bandits jolla mukaan yhtyeeseen liittyi Henry Cow’sta tutut Fred Frith ja Chris Cutler.
A review of Black Mid’s third album Hellfire where the band’s distinctive brand of progressive rock takes an even fiercer edge.
Esittelyssä vuoden 1986 parhaat levyt. Mukana mm. Philip Glass, Univers Zero, Pat Metheny ja Peter Gabriel.
Review of the fourth studio album Man Out Of Time by Manna/Mirage, led by ex-The Muffins keyboardist Dave Newhouse.
Amaryllis is an intriguing avant-garde jazz album by American guitarist/composer Mary Halvorson.
Esittelyssä vuoden 2022 parhaat levyt sijoilla 11-20. Mukana mm. Marillion, Fractal Sextet, Thierry Eliez ja Gong.
Pienemmät Purot 