Vastavirtaan osa 6: Emerson Lake & Palmer – Works Volume 2 (1977)

Vastavirtaan-sarjassa Saku Sipi arvioi proge-levyjä joilla on alan harrastajien piirissä kyseenalainen ellei jopa halveksuttu maine.

Saku on eri mieltä!


Emerson Lake & Palmer palasi kuvioihin vuonna 1977 heidän pidettyä ansaittua taukoa sekä kaupallisesti että taiteellisesti onnistuneen Brain Salad Surgery – albumin ja kiertueen jälkeen. Tällä kertaa poppoolla oli suunnitelmissa kunnianhimoisempi projekti: Tupla-albumi Works Volume 1, jolla jokainen bändin jäsen sai täyden kontrollin yhdelle vinyylipuoliskolle. Koska yhtyeen jäseniä oli kolme ja kahdella vinyylillä on yhteenlaskettuna neljä puoliskoa, oli neljännellä puoliskolla siis kaksi bändin yhdessä kyhäämää kipaletta.

Works Volume 1 ilmestyi kauppoihin maaliskuussa 1977, mutta koska sessioissa oli äänitetty sen verran tavaraa ja koska yhtyeellä oli muutama vanhempi kappale, jotka eivät olleet päätyneet vielä albumiraidoiksi, saatiin saman vuoden marraskuussa vielä jatko-osa Works Volume 2. Tätä albumia on monesti pidetty jämälevynä, jolle lätkittiin kaikki B-luokan biisit, joita yhtye ei kelpuuttanut aiemmille albumeilleen. Minä olen kuitenkin aina nähnyt asian toisin. Itse asiassa hyvinkin toisin.

Levy pärähtää käyntiin ”Tiger in a Spotlight” nimisellä kipaleella, joka oli äänitetty jo vuonna ‘73 Brain Salad Surgery – sessioissa (ja julkaistiin myös singlenä vuonna ‘77). Kappale on loistava bluesahtava rämistely, joka avaa levyn komeasti. Kappale ei luultavasti tyylinsä puolesta olisi sopinut Brain Salad Surgerylle, mutta toisaalta hyvä juttu, sillä nyt se saatiin hienoksi avausraidaksi tälle albumille.

Albumia jatkaa toinen Brain Salad Surgery -aikakauden kappale, nimihirviö ”When the Apple Blossoms Bloom in the Windmills of Your Mind I’ll Be Your Valentine”. Tässä viihdyttävässä instrumentaalissa ehkä viihdyttävintä on Laken bassottelu ja kyllähän Emersonkin aika hienosti pimputtelee omat osuutensa.

Kolmas kappale ”Bullfrog” on ensimmäinen levyn ns. ”soolobiiseistä”. Tämä Back Door-yhtyeen jäsenten kanssa sävelletty ja äänitetty kipale on myös kaikin puolin viihdyttävää kuunneltavaa ja on yksi levyn onnistuneimpia instrumentaaleja.

Albumi jatkuu ”Brain Salad Surgery”-albumin nimikappaleella, joka ironista kyllä, on julkaistu vasta tällä levyllä. Tämä biisi on hyvin klassisen kuuloista ELP:ia ja ansaitsee ehdottomasti paikkansa levyn kolmen parhaan biisin joukossa. Kumma juttu, ettei tämä biisi kelvannut Brain Salad Surgerylle.

Viides biisi ”Barrelhouse Shake-Down” on ensimmäinen Emersonin sooloiluista albumilla. Tämä on mielestäni oikein hienosti svengaava mukava pimputtelu. Mitäpä tästäkään enempää jauhamaan, loistava biisi. Siinä kaikki. Mennään seuraavaan.

A-puolen päättävä ”Watching Over You” on levyn paras biisi. Ehdottomasti! Greg Lake kirjoitti tämän kauniin akustisen balladin (Sinfieldin avustuksella) Natasha-tyttärelleen, joka oli tuolloin muutaman vuoden ikäinen. Juuri tämän tyyppisistä biiseistä allekirjoittanut tykkää kuin hullu puurosta, onneksi Lakella on näitä monta!

B-puolen starttaa koko bändin Works-projektiin kyhäämä ”So Far to Fall”. Kappale on yllättävän kitaravetoinen, etenkin siihen nähden, että Emerson on yksi kappaleen säveltäjistä. Tällaista rokkaavaa ELP:ia olisin mielelläni kuullut yhtyeen aiemmillakin albumeilla!

fb_cta

Levyä jatkaa Keith Emersonin versio Scott Joplinin ”Maple Leaf Rag”:sta. Tämä on yhtä viihdyttävää ja kivaa ja mukavaa kuunneltavaa kuin albumin aiemmatkin instrumentaalit, ei tästäkään sen enempää.

Seuraava biisi on se levyn hittibiisi, eli ”I Believe in Father Christmas”. Kappalehan on mielletty joululauluksi heti ilmestymisestään lähtien, mutta ei Lake tätä joululauluksi tarkoittanut. Tämähän on itse asiassa joulukriittinen kappale. Ja loistava sellainen! Pakko myöntää, että kyllähän tämä joka joulu tulee kuunneltua, vaikkei joululauluksi ole tarkoitettukaan. (Toisaalta eihän John Lennonkaan tarkoittanut ”Happy Xmas (The War is Over)” :ia joululauluksi)

”Close But Not Touching” on toinen albumin kahdesta Carl Palmer – kappaleesta. Tässä, kuten ensimmäisessäkin Palmerin rummuttelu pääsee erityisesti valokeilaan, tässä ehkä vielä enemmän kuin ”Bullfrog”:ssa. Niin, ja onhan biisin keskivaiheilla myös pirun hienoa soolottelua Lakelta(?).

Toiseksi viimeinen ”Honky Tonk Train Blues” on Emersonin soolosingle vuodelta ’76 ja taitaa olla levyn vähäpätöisin kappale. Onhan tämäkin ihan kiva pimputtelu, mutta levyn muut kappaleet ovat mielestäni huomattavasti tasokkaampia.

Works Volume 2:n päättää ELP:in versio legendaarisesta kappaleesta ”Show Me the Way to Go Home”. Tämä versio on mielestäni paras kyseisestä veisusta ja on oikein pätevä biisi päättämään yhden Emerson, Lake & Palmerin parhaista albumeista!

Works-kiertueen settilista muuttui hieman Volume 2:n julkaisun myötä, kun siltä otettiin muutama kappale mukaan settiin. Yhtye päätti kiertueen alkuvuodesta ’78 ja tekivät saman vuoden kesällä vielä vastahakoisesti Love Beach albumin ja laittoivat sen jälkeen 12 vuodeksi pillit pussiin.

Works Volume 2 on ollut itselleni ELP-fanitukseni alusta lähtien varsin rakas teos, enkä ole ikinä lainkaan ymmärtänyt sitä hyljeksintää, mitä albumia kohtaan harrastetaan.

Parhaat biisit: ”Watching Over You”, ”So Far to Fall”, ”Brain Salad Surgery”

Arvosana: *****

Kirjoittaja: SAKU SIPI


Lisää kirjoituksia Emerson Lake & Palmerista täältä >

 

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

WordPress.com.

Ylös ↑

%d bloggaajaa tykkää tästä: