Vastavirtaan-sarjassa Saku Sipi arvioi proge-levyjä joilla on alan harrastajien piirissä kyseenalainen ellei jopa halveksuttu maine.
Saku on eri mieltä!
Emerson Lake & Palmer oli kiertänyt ympäri Amerikkaa Works-kiertueellaan vuosina 1977 ja ’78 ja olivat tässä vaiheessa ilmeisen valmiita lopettamaan koko touhun. Tässä vaiheessa kuitenkin levy-yhtiö astui peliin ja ilmoitti että yhtyeen on levytettävä vielä yksi albumi. Yhtye kutsuttiin palaveriin, jossa päätettiin että ELP yrittäisi tehdä seuraavasta albumistaan kaupallisemman. Niinpä ELP lähti veropakolaisiksi Bahamasaarille sanoittaja Peter Sinfieldin kanssa työstämään tulevaa albumiansa.
Levyn aloittava ”All I Want Is You” tekee heti selväksi sen, että bändi on yksinkertaistanut ulosantiaan tällä albumilla. Ja voi että ystävät tämä toimii hyvin. Välittömästi, kun Greg Lake laulaa rivit: ”Sweep those blues outside the door
You won’t need them anymore”, tiedän että nyt on loistavaa settiä tulossa. Kappale on hieman lyhyt, mutta toisaalta on ilo huomata että ELP osaa tehdä näin loistavan kappaleen näin lyhyessä muodossa.
Seuraava kappale on nimibiisi ”Love Beach”, joka on Greg Laken säveltämä jälleen hieman lyhyempi oikein maistuva menopala. Tällaisia lyhyitä hyvän mielen kappaleita olisin mielelläni kuullut myös ELP:in aiemmilla levyillä.
Kolmas kappale ”Taste of my Love” jatkaa kahden ensimmäisen kappaleen viitoittamaa tietä, mutta silti erottuen selvästi joukosta esim. siten että tällä kappaleella Keith Emersonin koskettimet ovat jo enemmän huomattavissa kuin kahdella ekallla. Myös Sinfieldin pikkutuhmat sanat saavat hymyn huulille.
Call up room service
Order peaches and cream
I like my dessert first
If you know what I meanYeah, taste it, taste it, taste it
Around the maze of pleasure
To the gates of pain
You’re driving me insaneTake all you need from the taste of my love
Levyä jatkaa ”The Gambler” -kappale, joka on ehkä albumin vähäpätöisin veisu. En silti sano etteikö se olisi oikein tarttuva ja hymyn huulille nostattava kiva pop-rock kappale.
Sitten pääsemmekin albumin ehdottomaan kohokohtaan. Greg Laken säveltämä ja Peter Sinfieldin sanoittama ”For You” sai heti ensimmäisellä kerralla allekirjoittaneen ihon kananlihalle. Love Beachia on usein arvosteltu, että se on väsyneen kuuloinen. Luulisi jokaisen tätä mieltä olevan syövän sanansa viimeistään tässä kohdassa, kun kuulevat Greg Laken laulusuorituksen, se on nimittäin erittäin kaukana väsyneestä. En keksi tarpeeksi ylisanoja kuvaamaan tätä kappaletta.
A-puolen päättävä ”Canario” on kaikille tuttua kosketinvetoista progressiivista ELP:iä ja luulisi, että edes tämä kappale kelpaisi jokaiselle yhtyeen fanille, sillä se voisi tyylinsä puolesta hyvinkin olla vaikkapa Brain Salad Surgeryn kappale.
B-puolelle Keith Emerson on kyhännyt Kaksikymmenminuuttisen balladin nimeltä ”Memoirs Of An Officer And A Gentleman”. Mielestäni kappale on onnistunein yhtyeen pitkistä biiseistä (Kyllä, parempi kuin ”Tarkus” tai ”Karn Evil 9”). Greg Laken laulusuoritus on kylmiä väreitä aiheuttava myös tässä kappaleessa ja bändi onnistuu pitämään kappaleen mielenkiintoisena alusta loppuun saakka.
En olisi uskonut kansikuvan nähdessäni ja taustatarinan kuullessani, että ELP kykenee näin korkeaan suoritukseen, mutta voi kuinka väärässä olinkaan. Tähän loppuun on mainittava että olen alkujärkytyksen jälkeen oppinut arvostamaan myös kansikuvaa suuresti.
Parhaat biisit: ”For You”, ”Memoirs of An Officer and a Gentleman”
Arvosana: *****
Kirjoittaja: SAKU SIPI
Lisää kirjoituksia Emerson Lake & Palmerista täältä >
Pienemmät Purot 
Mielenkiintoinen, poikkeava arvio tästä levystä. Pitääpä kuunnella uudella korvalla.
TykkääLiked by 1 henkilö