Caravan & The New Symphonia on vuonna 1968 Canterburyssa perustetun Caravanin ensimmäinen livealbumi.
Caravan & The New Symphonia ei ole mikä tahansa hätäinen rahastusmielessä koottu livejulkaisu vaan edellislevynsä, For Girls Who Grow Plump in the Night (1973), orkestraatioista innostuneena Caravan päätti soittaa myös livenä sinfoniaorkesterin kera. Yhtyeen unelma toteutui 50 henkisen orkesterin ja kuoron kera Theatre Royal, Druly Lane lokakuussa 1973.
Orkesteria johti Martyn Ford (joka oli hoitanut myös For Girlsin orkestraatiot) ja orkesterin joukosta on bongattavissa muutama varsin mielenkiintoinen hahmo. Huilistina ja saksofonistina joukossa on mukana tietysti itseoikeutetusti Caravanin ulkojäsen Jimmy Hastings. Yksi viulisteista taasen on paljon Keith Emersonin ja Greg Laken kanssa töitä tehnyt Godfrey Salmon ja perkussionistina touhuaa Morris Pert jolla oli vuosikymmenen lopulla merkittävä rooli jazz-rock bändi Brand X:ssä ja hieman myöhemmin muutaman vuoden ajan Mike Oldfieldin yhtyeessä (Martyn Ford on tehnyt orkestratioita myös Oldfieldille).
Caravan itse oli onnistunut säilyttämään For Girlsillä soittaneen kokoonpanon ja kasassa keikalla oli yhtyeen se ehkäpä toiseksi merkittävin kokoonpano Pye Hastings, kitarassa ja vokaaleissa, Geoff Richardson sähköviulussa, Dave Sinclair koskettimissa, John G. Perry bassossa ja Richard Coughlan rummuissa.
Proge-ja rock-maailma on pullollaan erinäisiä puolivillaisia rock-bändi kohtaa orkesterin rävellyksiä, mutta Caravan & The New Symphonia on ehdottomasti sieltä paremmasta päästä. Fordin ohjastama pieni orkesteri toimii komeasti Caravanin kyljessä tuoden hienosti voimaa kappaleisiin. Kumpikaan osapuoli ei jää missään vaiheessa toisen jalkoihin ja yhdistelmä tuntuu enimmäkseen luontevalta. Muutama hieman pökkelöksi jäävä kohta tosin paljastaa että bändillä oli orkesterin kanssa vain muutama yhteinen harjoitustunti. Pye Hastings on myös kertonut että osa orkesterin porukasta suhtautui Caravanin pitkätukkiin aikakaudelle tyypillisesti hieman ylimielisesti. Hastingsin mukaan bändi kuitenkin laittoi orkesterin hiljaiseksi monimutkaisilla rytmeillään: ”That (ylimielinen asenne) was until we hit them with a 19/8 riff and they could’t keep with us! They were all over the place!”.
Levyllä kuullaan myös kaksi kokonaan uutta kappaletta ”Mirror For The Day” ja ”Virgin On The Ridiculous” jotka Pye Hastings sävelsi pikavauhtia tätä erikoiskonserttia varten. Kelpo kappaleita molemmat ja olisivat sopineet tyylillisesti hyvin For Girls… -levylle. Albumin kohokohta on kuitenkin erittäin tarmokas 15 minuuttinen versio Caravan-klassikosta ”For Richard”.
Vuoden 2001 laajennettu painos tuo mukanaan neljä bonuskappaletta eli yhteensä yhteensä noin 30 minuuttia musiikkia. Näistä neljästä kappaleesta kolme eli ”Memory Lain, Hugh / Headloss” ja ”The Dog, The Dog, He’s At It Again” ja ”Hoedown” Caravan soitti ikään kuin lämmittelynä keikan aluksi ilman orkesteria. Neljäs bonus on yli kymmenenen minuuttinen orkesterin kera soitettu ”A Hunting We Shall Go” joka päättää levyn. Alkuperäinen levy tuntuukin aika torsolta verrattuna laajennettuun painokseen joka on ehdottomasti Caravan & The New Symphonia -levyn definitiivinen versio.
Caravan & The New Symphonia on mainio livelevy tarjoten uusia raikkaita sovituksia vanhoista kappaleista ja pari kokonaan uutta kappaletta. Paras Caravanin livelevy se ei kuitenkaan ole sillä se kunnia kuuluu vuonna 1974 äänitetylle, mutta vasta jälkijättöisesti vuonna 2002 julkaistulle Live At The Fairfield Halls, 1974:lle jossa bändi on todella huikeassa iskussa soittaen melkein saman setin kuin New Symphonialla, mutta paljon paljon tiukemmalla otteella. Caravan & The New Symphonia kuuluu kuitenkin ”rockbändi-kohtaa-sinfoniaorkesteri” -formaatin harvalukuiseen onnistujien eliittiin.
Parhaat biisit: ”The Love In Your Eye”, ”For Richard”
Arvosana: ****
Kirjoittaja: JANNE YLIRUUSI
Kappaleet (2001 laajennettu painos):
Caravan
Pye Hastings: kitara, vokaalit Geoff Richardson: sähköviulu Dave Sinclair: – sähköpiano piano, urut, syntetisaattori John G. Perry: bassokitara, vokaalit Richard Coughlan: rummut
The New Symphonia Orchestra
Liza Strike, Vicki Brown, Margot Newman, Helen Chappelle, Tony Burrows, Robert Lindop, Danny Street, Martyn Ford (kapelimestari), Richard Studt, Irvine Arditti, Paul Beer, Ted Chance, Andrew Cauthery, Roger Chase, Lynden Cranham, Michael Crowther, Robin Davies, Rita Eddowes, Liz Edwards, Wilfred Gibson, Lucy Finch, Jo Frohlich, Wilf Gibson, Roy Gillard, Michael Harris, Tony Harris, Jimmy Hastings, Terry Johns, Skaila Kanda, Skaila Kanga, Garry Kettell, Chris Laurence, Helen Liebmann, Stephen May, Donald McVay, Dee Partridge, Geoff Perkins, Morris Pert, Mike Perton, Martin Robinson, Godfrey Salmon, Jan Schlapp, Colin Walker, Cathy Weiss, Robin Williams, Dave Woodcock, Nick Worters, Gavyn Wright.
Tuottajat: David Hitchcock
Levy-yhtiö: Decca
Pienemmät Purot 
Vastaa