Progressiivinen musiikki – Ne pienemmät ja oudommat purot
Arvostelussa avantproge-bändi Henry Cown toinen studiolevy Unrest. Klassisesti koulutettu puhallinvirtuoosi Lindsay Cooper liittyy yhtyeeseen ja vie omalta osaltaan bändiä entistä lähemmäs länsimaista taidemusiikkia.
Arvostelussa vuonna Yesin seitsemäs studiolevy Relayer joka esittelee uuden kosketinsoittajan Patrick Morazin ja tuo yhtyeen musiikkiin uusia jazz-rock -sävyjä ja jopa hieman avantgardistista otetta.
Arvostelussa vuonna 1969 perustetun King Crimsonin seitsemäs levy Red joka oli yhtyeen viimeinen 70-luvulla julkaisema studiolevy.
Arvostelussa vuonna 1968 perustetun Gongin viides studiolevy You joka on yhtyeen yksi maagisimmista levyistä.
Arvostelussa suomalaisen Wigwamin neljäs studiolevy, mestarillinen Being vuodelta 1974.
Arvostelussa vuonna 1971 perustetun spirituaalista jazzia soittavan amerikkalaisen The Pyramidsin toinen studiolevy King Of Kings.
Arvostelussa Van Der Graaf Generator -vokalisti Peter Hammillin kolmas sooloalbumi The Silent Corner and the Empty Stage.
Arvostelussa King Crimsonin kuudes studioalbumi Starless And Bible Black.
Arvostelussa Canterbury-skenen ensimmäisen supergroupin Hatfield And The Northin debyyttilevy vuodelta 1974.
Arvostelussa brittiläisen Renaissancen viides studioalbumi Turn Of The Cards.
