Levyarvio: Neptunian Maximalism – Éons (2020)

Éons on belgialaisen Neptunian Maximalismin toinen studioalbumi.

Neptunian Maximalism on Belgiassa vuonna 2018 perustettu yhtye jonka musiikissa drone-metalli kohtaa avantgarde-jazzin omaperäisellä tavalla. 

Éons on mammuttimainen kolmelle levylle jaettu 123 minuuttinen konseptialbumi. Enimmäkseen instrumentaalisen albumin teema on varsin korkealentoinen. Levyn tarinassa nykyinen geologinen epookkimme antroposeeni on päättynyt ja ihminen on syrjäytetty paikaltaan ekosysteemin huipulla. Uusi proboseeni aikakausi on alkanut ja sen myötä planeettaa on noussut hallitsemaan superälykkäiden norsujen sivilisaatio. Melko hapokasta. Mutta niin on yhtyeen musiikkikin.

Multi-instrumentalisti Guillaume Cazaletin johtama kvartetti nimittäin saa aikaiseksi aivan hitonmoisen ritualistis-psykedeelisen mekkalan. Cazalet itse soittaa baritonikitaraa, bassoa, huilua ja trumpettia. Hänen vasempana kätenään etulinjassa toimii saksofonisti Jean Jacques Duerinckx joka tekee tehokasta työtä etenkin matalasti pörisevän baritonisaksonin kanssa. Hän soittaa välillä myös sopraanosaksofonia. Yhtyeen täydentää tuhti konehuoneosasto sillä bändillä on peräti kaksi rumpalia. Parivaljakko Sebastien Schmitin ja Pierre Aresen ansiosta yhtye pystyy tarjoilemaan paitsi todella massiivisesti jytisevää rytmimaailmaa niin myös viekottelevaa polyrytmisyyttä.

Éonsin esoteerinen musiikki on yhdistelmä hyvin erilaisia vaikutteita. Neptunian Maximalism onnistuu Éonsilla yhdistelemään niinkin erilaisten artistien kuin Swansin, Sunn O))):n, Alice Coltranen ja Electric Masadan vaikutteita hyvin omaperäiseksi ja erittäin sakeaksi keitokseksi. Musiikki on mannerlaattoja järityttävän raskasta, brutaalia ja hetkittäin suorastaan väkivaltaista. Toisaalta varsin primitiivisessä jylinässä tuntuu aina olevan myös spirituaalinen puolensa. Parhaimmillaan Neptunian Maximalism tribaalinen ja hypnoottisesta junnaava musiikki saavuttaakin suorastaan varsin maagisia tehoja. Éons on musiikkia johon voi ikään kuin uppoutua ja antaa sen ympäröidä itsensä.

Massiivinen 128 minuuttinen kokonaisuus on jaettu kolmelle levylle joilla jokaisella on oma nimensä. Ensimmäinen tottelee nimeä To The Earth, toinen To The Moon ja kolmas To The Sun.

Jokaiselle levylle on rakennettu oma tyylinsä, mutta silti niin että ne kuulostavat selvästi saman yhtyeen ja jatkumon osilta. Ensimmäisellä levyllä To The Earthilla korostuu muita enemmän avantgarde-jazz vaikutteet puhaltimien ollen suuremmassa roolissa. To The The Earth on monpuolisine rytmeineen myös kolmesta levystä kaikista progemaisin. 

Yksi koko levyn ehdottomista kohokohdista löytyykin juuri ensimmäiseltä levyltä. Sen toinen kappale, 8 minuuttinen, ”NGANGA” (koko nimeltään ”NGANGA – Grand Guérisseur Magique de l’ère Probocène”) on levylle tyypillisesti varsin jytisevää matskua. Sen moukaroivat rytmit on helppo kuvitella kuvastamaan ympäri planeettaa rynnistäviä norsulaumoja. Eikä myöskään ole kaukaa hattua että sen paksusti pörisevät baritonisaksofonit kuvastavat noita ympäri planeettaa rynnivien norsujen sotahuutoja. Kappale on kiehtova ja suorastan apokalyptinen yhdistelmä avantgarde-jazzia ja erittäin raskasta metallia.

Kakkoslevy To The Moon keskittyy hieman enemmän jonkinlaiseen äärimetalli-junnaukseen ja puhaltimet jäävät enemmän taka-alalle. To The Moon -levyllä myös ihmisäänellä on soittimien rinnalla entistä keskeisempi rooli. Levyllä kuullaan siellä täällä erikoisia urahduksia, murinoita ja välillä jotain laulun tapaistakin. Kyseessä on ilmeisesti jonkinlainen Cambridgen yliopiston arkeologia-tutkija Pierre Lanchantin rekonstruktoima homo sapiensin proto-kieli jonka hän onnistunut rekonstruktoimaan. Tai näin ainakin väittää Neptunian Maximalism pressi-materiaali… Joka tapauksessa monipuolisesti, mutta aina varsin syvälle musiikin sekaan haudatut, ihmisäänet tuovat mielenkiintoisen oman muinaisen ja mystisen sävynsä levyyn. Ilahduttavaa on myös ettei Neptunian Maximalism sorru missään vaiheessa kliseiseen ja tylsään blackmetal-örinään.

Kolmas levy To The Sun on tunnelmiltaan kosmisin. Levyn nimen mukaisesti yhtye suuntaa sillä avaruuden tyhjyyden läpi kohti aurinko. Tai Pink Floydia mukaillen: Set the controls for the heart of the drone. To The Sunin kahta aiempaa levyä riisutumpi äänimaailma väreilee pitkälti hitaiden vellovien dronejen varassa. Saksofonit ja rummut tuodaan vain hetkittäin mukaan täyttämään avaruudellista tyhjyyttä.  Levyn ensimmäinen kappale käyttää lähes koko 18 minuuttiaan droneiluun, mutta onneksi toinen kappale ””HEKA HOU SIA” rakentaa enemmän rytmistä energiaa kiinnostavina perkussiokilkatuksineen. Pakko myöntää että omaan makuuni kolmas levy on kuitenkin Éonsin tylsin osuus. Oikeassa mielentilassa sekin on kiinnostavaa kuunneltavaa. Ikään kuin ambient-musiikkia jolla on hampaat. Isot lohkaremaiset hirviön hampaat.

Kaikki kolme levyä putkeen kuunneltuna Éons olisi aivan liian raskas pala purtavaksi, mutta levy kerrallaan silloin tällöin sulateltuna kokemus on nautinnollinen. Ja ainutlaatuinen. En voi väittää olevani kummoinen asiantuntija äärimetallin suhteen, mutta itse en ainakaan ole törmännyt aiemmin aivan vastavanlaiseen musiikkiin jossa spirituaalinen avantgarde-jazz törmäytettäisiin yhtä onnistuneesti raskaan metallimusiikin kanssa.

Mielenkiinnolla jään odottamaan mihin musiikillisen kosmoksen kolkkaan Neptunian Maximalism seuraavaksi suuntaa.

Parhaat biisit: ”Daiitoku-myōō no ōdaiko 大威徳明王 鼓童 – l’Impact de Théia durant l’Éon Hadéen”, ”Nganga – Grand guérisseur magique de l’ère Probocène”, ”Enūma eliš – La mondialisation ou la création du monde : Éon Protérozoïque”, ”Ol SONUF VAORESAJI! – La Sixième Extinction de Masse: Le Génocide Anthropocène”, ”HEKA HOU SIA – Les Animaux Pensent-ils Comme on Pense qu’ils Pensent?”

Rating: 4 out of 5.
Kirjoittaja: JANNE YLIRUUSI

Kappaleet

To The Earth

  1. Daiitoku-Myōō no ŌDAIKO 大威徳明王 鼓童 – L’Impact De Théia durant l’Éon Hadéen 06:13
  2. NGANGA – Grand Guérisseur Magique de l’ère Probocène 08:35
  3. LAMASTHU – Ensemenceuse du Reigne Fongique Primordial & Infanticides des Singes du Néogène 03:59
  4. PTAH SOKAR OSIRIS – Rituel de l’Ouverture de la Bouche dans l’Éon Archéen 09:16
  5. MAGICKÁ DŽUNGL’A – Carboniferous 02:20
  6. ENŪMA ELIŠ – La Mondialisation ou la Création du Monde: Éon Protérozoïque 07:10

To The Moon

  1. ZÂR – Empowering The Phurba / Éon Phanérozoïque 07:05
  2. VAJRABHAIRAVA Part I – The Summoning (Nasatanada Zazas!) 06:03
  3. VAJRABHAIRAVA Part II – The Rising 02:04
  4. VAJRABHAIRAVA Part III – The Great Wars of Quaternary Era Against Ego 08:35.
  5. IADANAMADA! – Homo-sensibilis se Prosternant sous la Lumière Cryptique de Proboscidea-sapiens 05:37
  6. Ol SONUF VAORESAJI! – La Sixième Extinction de Masse: Le Génocide Anthropocène 12:32

To The Sun

  1. EÔS – Avènement de l’Éon Evaísthitozoïque Probocène Flamboyant 18:32
  2. HEKA HOU SIA – Les Animaux Pensent-ils Comme on Pense qu’ils Pensent? 06:20
  3. HELIOZOAPOLIS – Les Criosphinx Sacrés d’Amon-Rê, Protecteurs du Cogito Ergo Sum Animal 15:24
  4. KHONSOU SOKARIS – We Are, We Were and We Will Have Been 08:36

Muusikot:

Guillaume Cazalet: Bassokitara, baritonikitara, bow, sitar, huilu, trumpetti, vokaalit Jean Jacques Duerinckx: baritoni- ja sopraanosaksofoni Sebastien Schmit: rummut, perkussiot, gongit, vokaalit Pierre Arese: rummut, perkussiot

Tuottaja: Guillaume Cazalet
Levy-yhtiö: I, Voidhanger Records

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

WordPress.com.

Ylös ↑

%d bloggaajaa tykkää tästä: