Vastavirtaan-sarjassa Saku Sipi arvioi proge-levyjä joilla on alan harrastajien piirissä kyseenalainen ellei jopa halveksuttu maine.
Saku on eri mieltä!
Yhdysvaltalainen Kansas koki merkittävän kokoonpanonmuutoksen vuonna 1981, kun alkuperäinen laulaja Steve Walsh jätti yhtyeen lyriikoiden muuttuessa liian kristilliseksi (koska yhtyeen pääasiallinen kappaleentekijä Kerry Livgren oli kääntynyt kristityksi vuonna 1979 bändin Monolith-kiertueella). Kansas alkoi välittömästi etsiä uutta laulusolistia bändiin ja he järjestivätkin koesoittoja muutamalle laulajalle, joista yhtyeen seuraavaksi laulajaksi valittiin herra nimeltä John Elefante.
Uuden laulusolistin löydettyään Kansas alkoi työstämään uutta albumiaan, jonka nimeksi valikoitui Vinyl Confessions.
Albumi starttaa kappaleella, joka teki minusta Kansas-fanin: ”Play The Game Tonight” on sekä loistava aloitus levylle, että kerrassaan mahtava esimerkki yhtyeen 80-luvulle päivitetystä saundista. Tämä kappale on ensikuulemasta lähtien ollut suosikki Kansas-kappaleeni.
Lue Kansasin Song For America -levyn arvostelu täältä
Albumia jatkaa biisi nimeltä ”Right Away”, joka on uuden tulokkaan John Elefanten ja hänen veljensä Dino Elefanten käsialaa. Kappale on ehdottomasti 80-luvulla tehdyn melodisen hard-rockin kärkikastia ja osoittaa sen, että Kansas on löytänyt Steve Walshin tasoisen biisintekijän (tai tekijät) yhtyeeseen.
Kolmantena kappaleena kuulemme kitaristi Livgrenin huuliharpulla höystetyn hard-rockia ja folkia ydistelevän ”Fair Exchange” nimisen kappaleen. Tällä kappaleella väläytellään yhtyeen progressiivisia juuria ja mielestäni se kuuluu albumin parhaiden kappaleiden joukkoon! Tämä kappale osoittaa että Livgrenin biisintekotaito pysyy vankkumattomana!
Seuraava kappale ”Chasing Shadows” on Elefanten veljesten ”Dust in the Wind”. Vertaukseni bändin suurimpaan hittiin johtuu siitä, että tämäkin kappale on akustisen kitaran säestämä (niin, ja onhan tässä pianokin) kaunis ja melodinen veisu ja mielestäni huomattavasti hienompi ja merkityksellisempi kuin megahitti ”Dust In The Wind”.
A-puolen päättävä ”Diamonds and Pearls” on Livgrenin kirjoittama kappale, jonka teksti nostaa henkisen omaisuuden ohi rahallisen omaisuuden, mikä onkin odotettavaa kristityltä Livreniltä. Biisi on tyyliltään 80-luvun kevyempää, mutta erittäin laadukasta Kansasia.
Albumin B-puoli alkaa kappaleella nimeltä ”Face It”, joka on Elefanten veljesten käsialaa. Kappale on pirun hieno perus Kansas-biisi, joka on menevää ja melodista rockia jota yhtyeeltä sopii aina odottaa!
Albumin seitsemäs kappale ”Windows” palaa yhtyeen progressiivisille juurille ollessaan huomattavasti mutkikkaampi kuin levyn aiemmat kappaleet. Biisi on albumin ehdotonta parhaimmistoa: Elefante loistaa mikin varressa ja rumpali Phil Ehart hoitaa tonttinsa myös kerrassaan mahtavasti! Tämäkin kipale on yksi esimerkki siitä, että Kerry Livgren on tehnyt yhtyeen laadukkaimmat kappaleet.
B-puolen kolmas kappale ”Borderline” on loistava tarttuva ja mieleenpainuva perus-Kansas kappale! Voi ystävät, että Livgren osaa tehdä näitä hienoja biisejä!
Toiseksi viimeinen kappale ”Play On” on Elefanten ja Livgrenin kimpassa kyhäämä bändin progejuuria hönkivä biisi(joka on muuten ainoa Livgrenin ja Elefanten yhteissävellys). Kappale ehtii kolmen ja puolen minuutin pituudessaan esittämään loistavan mininäytöksen, joita Kansasin levyillä on totuttu kuulemaan!
Levyn päättäväksi kappaleeksi Kerry Livgren vetäisee hihasta puhdasverisen progekappaleen nimeltä ”Crossfire”, joka on ollut myös alusta lähtien yksi itselleni rakkaimpia Kansas-biisejä! Kappaleen teksti taitaa käsitellä itse Jeesusta, joka aikanaan joutui ristituleen monenkin tahon toimesta ja hänhän oli Livgrenin (ja monen muun) mielestä ”The one who rose”, niin kuin kappaleen tekstissä lauletaan.
Kansas teki John Elefanten kanssa vielä toisen kaupallisesti flopanneen, mutta mielestäni loistavasti onnistuneen ”Drastic Measures” albumin vuonna -83, jonka jälkeen bändi hajosi pariksi vuodeksi.
Vinyl Confessions on ollut Kansas-fanitukseni alusta asti itselleni rakkain albumi yhtyeen tuotannosta ja minusta tuntuu että sitä ylenkatsotaan lähinnä siitä syystä että laulajana ei ole Steve Walsh. Omissa kirjoissani Vinyl Confessions on Kansasin tasokkain albumi, joka yhdistelee loistavasti yhtyeen progressiivista historiaa ja melodista hard-rockia.
Parhaat biisit: ”Play The Game Tonight”, ”Fair Exchange”, ”Chasing Shadows”, ”Windows”, ”Crossfire”
Arvosana: *****
Kirjoittaja: SAKU SIPI
Lisää kirjoituksia Kansasista täältä >
Pienemmät Purot 
Jätä kommentti