Levyarvio: A Perfect Circle – Eat The Elephant (2018)

A Perfect Circle nousee neljännellä studioalbumillaan Eat The Elephantilla lopultakin sisarbändinsä Toolin syvästä varjosta. Tool-vokalisti Maynard James Keenan (s.1964) ja Los Angelesin musiikkipiireissä siellä täällä huseerannut kitaristi Billy Howerdel (s.1970) perustivat A Perfect Circlen vuonna 1999 ja etenkin aluksi yhtyeen musiikki oli ikään kuin kevytversio Toolista. Pop-kertosäkeillä kevennetty vähäsokerinen ”ihan kivalta” versio monoliittisesta esikuvastaan. A Perfect Circlea on aiemmin ollut helppo pitää jonkinlaisena pop-metalli -yhtyeenä. Nyt Eat The Elephant levyn myötä tuo metalli-lisäke voidaan ehkä unohtaa kokonaan. Ja hyvä niin.

Tool-vertauksista ja Keenanista huolimatta A Perfect Circle on kuitenkin ollut alusta asti nimenomaan Billy Howerdelin bändi hänen säveltäessä suurimman osan materiaalista, tuottaen ja miksaten levyt ja sen lisäksi vielä soittaen suurimman osan levyjen instrumenteista.

Ensimmäinen asia johon Eat The Elephantilla kiinnittää kuitenkin huomiota on se että Maynard Keenan James laulaa kautta levyn todella hyvin. Hänen laulusuorituksensa ovat erittäin taitavia ja monivivahteisia vaihdellen äärimmäisen herkästä rajumpiin karjahduksiin. Tuntuu että hän on käyttänyt todella paljon aikaa jotta jokainen tavu kuulostaisi juuri oikealta. Eikä lopputulos kuulostaa silti missään vaiheeessa väkinäiseltä. Auto-tune taitaa tosin olla hetkittäin miehellä apuna, mutta varsin hienovaraisesti ja hyvällä maulla käytettynä.

Maynardin sanoitukset ovat myös pääosin loistavia. Hän luotaa sanoituksillaan poliittisia teemoja ja toisaalta yleistä modernin elämän tyhjyyttä. Huimin sanoitus on ehkä kappaleessa ”The Doomed” joka on ikäänkuin käänteinen versio Raamatun ”Vuorisaarnasta”. Maynard muuntaa ”Vuorisaarnan” pistävän sarkastiseksi oodiksi omaa etuaan tavoitteleville menestyjille jotka eivät välitä paskaakaan heikommat kortit elämässä saaneista.

Blessed are the fornicates

May we bend down to be their whores

Blessed are the rich

May we labor, deliver them more

Blessed are the envious

Bless the slothful, the wrathful, the vain

Blessed are the gluttonous

May they feast us to famine and war

What of the pious, the pure of heart, the peaceful?

What of the meek, the mourning, and the merciful?

All doomed

All doomed

Ote kappaleen ”The Doomed” sanoituksista.

Keenanin roolin jälkeen käy pian ilmeiseksi miten hyvää työtä Howerdel on tehnyt musiikin parissa. Eat The Elephantin kappaleet ovat yksinkertaisesti todella hyviä biisejä jotka on sovitettu huolella ja vaivaa säästämättä. Sovituksissa ja soundeissa on mukavasti ilmaa ja välillä piano-vetoiset taustat ovat suorastaan minimalistisia (levy alkaa rohkeasti pelkän pianon säestämällä nimibiisillä), mutta tarvittaessa kappaleita kasvatetaan taitavasti suorastaan orkestraalisen kuuloisiksi. Ehkä muutama hieman rankempi kohta olisi kontrastin vuoksi ollut tervetullut, mutta hyvä näinkin.

Eat The Elephant ei sorru missään vaiheessa metallibändien kliseisiin ja oikeastaan bändiä on enää tässä vaiheessa aika vaikea edes liittää millään tavalla tuohon genreen vaan kyse on selkeästi ns. taiderockista jolla on enemmän yhteistä Roxy Musicin kuin Metallican kanssa.


Lue myös: Levyarvio: Tool – Fear Inoculum (2019)

Eat The Elephant on melkein tunnin mittainen mikä on lähes aina liikaa rock-albumille, mutta levyn biisimateriaali on vaan niin laadukasta että homma kantaa komeasti loppuun asti. Tai lähes. Viimeinen kappale, hip-hop-vaikutteita sisältävä, ”Get In The Lead Out” ei oikein toimi ja olisi voinut hyvin jäädä kokonaan rannalle ruikuttamaan.

Eat The Elephant  on yksi vuoden 2018 positiivisimmista levy-yllätyksistä ja ylivoimaisesti A Perfect Circlen paras albumi toistaiseksi. Toivottavasti yhtä laadukasta jatkoa seuraa ennemmin kuin myöhemmin.

Parhaat biisit: ”The Contrarian”, ”The Doomed”, ”So Long, And Thanks For All The Fish”, ”TalkTalk”, ”Hourglass”

Kirjoittaja: JANNE YLIRUUSI

Rating: 4.5 out of 5.

Kappaleet

  1. ”Eat the Elephant” 5:13
  2. ”Disillusioned” 5:53
  3. ”The Contrarian” 3:58
  4. ”The Doomed” 4:41
  5. ”So Long, and Thanks for All the Fish” 4:26
  6. ”TalkTalk” 4:15
  7. ”By and Down the River” 5:04
  8. ”Delicious” 3:49
  9. ”DLB” 2:06
  10. ”Hourglass” 5:14
  11. ”Feathers” 5:48
  12. ”Get the Lead Out”

A Perfect Circle:

Maynard James Keenan: vokaalit Billy Howerdel: kitara, basso, koskettimet Matt McJunkins: basso (”By and Down the River” ja ”Feathers”) Jeff Friedl: rummut

Muut muusikot:

Erik Nylander: perkussiot Indra Lorentzen, Camilla Brun, Maria Vatne, David, Nikolai: ”kuoro” kappaleessa ”The Carry Me Away”

Tuottaja: Dave Sardy, Billy Howerdel ja Maynard James Keenan
Levy-yhtiö: BMG

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

WordPress.com.

Ylös ↑

%d bloggaajaa tykkää tästä: