Vastavirtaan osa 15: Kansas – Monolith (1979)

Vastavirtaan-sarjassa Saku Sipi arvioi proge-levyjä joilla on alan harrastajien piirissä kyseenalainen ellei jopa halveksuttu maine.

Saku on eri mieltä!


Monolith on yhdysvaltalaisen Kansas -yhtyeen albumi vuodelta 1979.

Kansas oli vuonna 1978 suosionsa huipulla heidän julkaistuaan peräjälkeen kaksi Amerikkalaisen progressiivisen rockin merkkiteosta: Leftoverture sekä Point of Know Return. Huippusuosiota vauhditti myös albumeilta lohkaistut megahittisinglet ”Carry on Wayward Son” ja ”Dust in the Wind”. Myös keikkatahti (ja -kunto) yhtyeellä oli kova. Yhtye oli käytännössä koko ajan joko studiossa äänittämässä uutta albumia, tai kiertueella promotoimassa viimeisintä albumiaan. Point of Know Return -kiertue alkoi lokakuussa 1977 ja kesti elokuulle 1978, jonka jälkeen poppoo piti muutaman kuukauden ansaittua keikkataukoa ja keskittyi säveltämään seuraavaa albumiaan Monolith. Kitaristi/kosketinsoittaja Kerry Livgren oli tässä vaiheessa alkanut kiinnostumaan uskonasioista ja hänen tekstinsä albumilla perustuvat uskonnolliseen Urantia-kirjaan. Studioon bändi lähti jälleen tammikuussa 1979 ja valmis albumi saatiin kauppoihin toukokuussa ‘79.

Albumi starttaa Kerry Livgrenin säveltämällä jylhällä ja eeppisellä “On the Other Side” kappaleella. Heti levyn alkuun Kansas näyttää epäilijöille, että kahden edellisen albumin huipputasosta pystyy parantamaan vielä rutkasti! Kappale on ensimmäisistä tahdeista lähtien erittäin huimaa ja korvia hivelevää kuunneltavaa. Mainittakoon huippukohtana vielä kappaleen keskivaiheilla sijaitseva progeilu-osuus, joka alkaa viulusti Robby Steinhardtin alasimen kilistelyllä ja lähtee siitä kosketintilutusten ja Robbyn viulunvinguttelujen kautta Livgrenin komeaan kitarasooloon. Tämä kappale on Kansasin 70-luvun tuotannon ehdotonta kärkikastia!

Kakkoskappale on suoraviivaisempi ja nopeatempoisempi niinikään Livgrenin säveltämä “People of the South Wind”. Kipale edustaa albumin kaupallisinta antia ja se jullkaistiinkin albumin ensimmäisenä singlenä ja ylsi Ameriikan singlelistalla peräti sijalle 23. Olkoonkin, että kappale on discokomppeineen mahdollisesti popeinta Kansasia tähän mennessä, niin on pakko myöntää että se on oikein tarttuva, mieleenpainuva ja ennen kaikkea oikein hyvä kappale.


Lue myös: Kansas Song For America (1975)

Seuraavaksi kuulemme ensimmäisen päävokalisti Steve Walshin säveltämän kappaleen tällä albumilla, “Angels Have Fallen”:n. Walsh laulaa biisin yhdessä viulisti Steinhardtin kanssa. Kappale alkaa koruttomasti ja balladimaisesti, kunnes lähtee kahden ja puolen minuutin kohdalla ensin Livgrenin kylmiä väreitä aiheuttavaan sooloon ja siitä sitten kunnolla laukalle uskomattomalla intensiteetillä eteenpäin runnovaan, raskaaseen proge-vaiheeseen. Tämän jälkeen kappale palaa alun koruttomiin balladitunnelmiin ja ajaa itsensä maaliin enemmän kuin kunnialla.

Albumin a-puolen päättää Walshin raskaasti rokkaava sekä kimurantti “How My Soul Cries Out For You”. Tämä kappale on jälleen kerran loistava esimerkki Kansasille ominaisesta progressiivisesta rockista, joka on sekä progressiivista, että rajua ja katu-uskottavaa rockia! Olen monesti tavannut soittaa tämän kappaleen niille, jotka ovat marmattaneet minulle, että progressiivinen rock ei ole tarpeeksi rockia. Kappale sisältää myös rumpali Phil Ehartin soolon kappaleen keskivaiheilla, jotka ovat usein saaneet lokaa yhtyeen faneilta, mutta kyllä tämä soolo on ainakin sekä taitavasti soitettu ja hyvänkuuloinen, että myöskin tärkeä ja olennainen osa kappaletta.

B-puolen aloittaa Livgrenin kynästä irronnut “A Glimpse of Home”, joka edustaa ehdottomasti albumin parasta antia! Jostain syystä kappaleen intro muistuttaa mielestäni huomattavan paljon Emerson, Lake & Palmeria ja Keith Emersonin kosketinsoitintyöskentelyä. ELP-intron jälkeen kappale lähtee etenemään tasaien varmasti ja kohtalaisen raskaalla kädellä rokkaavasti. Kappaleella loistavat erityisesti laulaja Walsh, sekä rumpali Ehart, jonka pamputtelu kappaleella on oikein herkullisen kreatiivista ja aivoja stimuloivaa!

Seuraava kappale on kolmas albumin neljästä Walsh-kipaleesta, “Away From You”. Kappale on Walshille tyypillinen melodinen, menevä ja tarttuva rock-biisi, jonka kaltaisia hän tapasi aina silloin tällöin Kansasin albumeille luritella. Kappale tuntuu monesti jäävän albumilla Livgrenin säveltämien pidempien ja koukeroisempien kappaleiden varjoon, mutta itse pidän sitä jos en nyt välttämättä aivan yhtä hyvänä, kuin edellä mainitsemani, niin silti aivan loistavana täyden kympin perusrock-kappaleena.

Toiseksi viimeinen kappale on Walshin (Steinhardtin ja kitaristi Rich Williamsin avustuksella) säveltämä blues-jolkottelu, jonka Walsh ja Steinhardt laulavat jälleen yhdessä. Kansasin blueskappaleet eivät tähän albumiin asti ole olleet allekirjoittaneelle kovin suureksi riemuksi, mutta tämä levy tekee tuonkin säännön kohdalla poikkeuksen, sillä tämä biisi on aivan loistavan mahtavan energinen, raskas bluesrock rymistely!

Monolith päättyy ansaitsemallaan tavalla Kerry Livgrenin euforisen kauniilla ja melodisella “Reason to Be” kappaleella. Akustinen kappale on kerrassaan nerokas tapa päättää muutoin kovin raskaasti rokkaava albumi. Kappale on kuin utuinen tuutulaulu, jonka aikana tekee mieli laittaa silmät kiinni ja vain nauttia kipaleen täydellisyyttä hipovasta euforisesta mahtavuudesta!

Monolith on Kansasin ensimmäinen kauttaaltaan täydellinen albumi ja olenkin monesti sanonut, että sanakirjassa täydellisen studioalbumin kohdalla kuuluisi olla Monolithin kansikuva. Monolith myös aloitti Kansasin käsittämättömän täydellisten levyjen putken, joka jatkui aina vuoden 1983 Drastic Measures -albumiin asti. Kansas on yksi ainoita bändejä, joka tekee ensin täydellisen levyn ja rikkoo sitten yleisen täydellisyyskäsityksen ja tekee kolme jollain ilveellä vielä parempaa albumia. Tähän loppuun täytyy mainita nykyisen pappismiehen, eli basisti Dave Hopen kerrassaan esimerkillisen mahtava bassottelu läpi albumin, mies on yksi progressiivisen rockin taitavimpia ja aliarvostetuimia basisteja!

Parhaat biisit: “On the Other Side”, ”How My Soul Cries Out for You”, ”A Glimpse of Home”, ”Reason to Be”

Arvosana: *****

Kirjoittaja: SAKU SIPI



Muut Vastavirtaan -sarjan artikkelit löydät täältä >

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

WordPress.com.

Ylös ↑

%d bloggaajaa tykkää tästä: