Progressiivinen musiikki – Ne pienemmät ja oudommat purot
Arvostelussa Soft Machinen neljäs levy Fourth jolla yhtye siirtyy toden teolla jazzin suuntaan. Fourthilla edellisten levyjen psykedelia ja ylipäätänsä rock on taakse jäänyttä elämää kuten myös rumpali/vokalisti Robert Wyattin dadaistiset sanoitukset sillä levy on kokonaan instrumentaalinen.
Arvostelussa amerikkalaisen jazz-muusikko ja säveltäjä Carla Bleyn kuudes levy European Tour 1977. Toisin kuin levyn nimestä voisi päätellä kyse ei ole konserttitaltioinnista vaan Saksassa suurella kokoonpanolla äänitetystä studioalbumista.
Ranskalais-belgialaisen Darrifourcq Hermia Ceccaldi trion toinen studiolevy Kaiju Eats Cheeseburgers nostaa yhtyeen eurooppalaisen avantgarde-jazzin eliittiin.
Arvostelussa ranskalaisten veljesten Théo ja Valentin Ceccaldin yhteinen levy Constantine. Théo ja Valentin tunnetaan lähinnä avantgarde-jazzista, mutta Constantinen eklektinen musiikki sisältää jazzin lisäksi vaikutteita myös mm. kamarimusiikista, pohjois-afrikkalaisesta etnisestä musiikista, progesta, tangosta ja jopa popista.
Arvostelussa harmonikansoittaja Harri Kuusijärven jazzia ja progressiivista rockia yhdistelevän Koutus-yhtyeen kolmas studiolevy Mirage.
Viikon teos -sarjan 64. osassa esitellään amerikkalaisen jazz-pianisti Brad Mehldayn levy Suite: April 2020.
Esittelyssä vuoden 1976 parhaat levyt sijoituksilla 21-27. Mukana mm. Eberhard Weber, Pavlov's Dog ja Chick Corea.
Arvostelussa ranskalaisen Henri Texierin folkia ja jazzia yhdistelevä levy Amir vuodelta 1976.
Esittelyssä vuoden 1975 parhaat levyt. Mukana mm. Mike Oldfield, Pink Floyd ja Van der Graaf Generator.
Viikon teos -sarjan 62. osassa esitellään amerikkalaisen saksofonistin uraauurtava jazz-levy Free Jazz vuodelta 1961.
