Progressiivisen musiikin pienemmät ja oudommat purot
Arvostelussa unkarilaisen After Cryingin toinen studiolevy Megalázottak és megszomorítottak jolla yhtye liikkuu kiinnostavasti taidemusiikin ja progressiivisen rockin välimaastossa.
Esittelyssä vuoden 1984 parhaat levyt. Mukana mm. Univers Zero, Rush, Roger Waters ja Arvo Pärt.
Viikon teos -sarjan 84. osassa Saku Mantere esittelee Keith Jarrettin livenä improvisoidun soolopianolevyn The Köln Concert josta tuli yllättäen yksi kaikkien aikonen suosituimmista jazz-levyistä.
Esittelyssä vuoden 1979 parhaat levyt sijoituksilla 11-22. Mukana mm. Talking Heads, Mike Oldfield, This Heat, Supertramp ja David Bowie.
Viikon teos -sarjan 35. -osassa esitellään saksalaissyntyisen säveltäjä Max Richterin post-minimalismia edustava levy Three Worlds vuodelta 2017.
Sivuston levyarviot: (Viimeksi julkaistut ylimpänä) David Sylvian & Robert Fripp: The First Day (1993) Present: This Is NOT The End (2024) Echolyn: Suffocating The Bloom (1992) Tori Amos : Little Earthquakes (arvostelu 2, 1992) Suzanne Vega: 99.9 F° (1992) Rage Against The Machine: s/t (1992) Chris Cutler / Lutz Glandien: Domestic Stories (1992) Tori Amos:… Continue Reading →
Pienemmät Purot 