Veljekset Colin ja Stewart Goldring perustivat Gnidrologin jo vuonna 1969, mutta bändin debyyttilevyä saatiin odottaa huhtikuuhun 1972 asti. Sen jälkeen hommat etenivätkin vauhdilla sillä tämä kakkosalbumi Lady Lake ilmestyi jo saman vuoden joulukuussa.
Lady Laken musiikissa on havaittavissa vaikutteita Van Der Graaf Generatorin , Gentle Giantin ja etenkin Jethro Tullin suunnalta. Tull-vaikutteita korostaa etenkin runsas huilun hyödyntäminen, mutta myös toisaalta monet Stewart Goldringin varsin verevät sähkökitarasoolot jotka tuovat mieleen Martin Barren. Toisaalta viisihenkisen yhtyeen runsas instrumentaatio selloineen ja monine eri puhaltimineen tuo mieleen Gentle Giantin. Saksofonit pörisevät välillä yhtä rokkaavan aggressiivisesti kuin VdGG:n David Jacksonilla. Koskettimia Gnidrolog ei käytä lainkaan mikä tekee siitä suht poikkeuksellisen proge-bändin.
Goldringin veljekset ovat keittäneet kasaan yllä mainituista vaikutteistaan omintakeisen ja todella maittavan yhdistelmän. Lady Laken musiikissa yhdistyy parhaimmillaan erittäin onnistuneesti tarttuvat melodiat ja voimakkaat instrumentaaliosuudet joissa on sopivasti kiemuroita, mutta jotka eivät silti ylly ikinä erityisen monimutkaiseksi. Päävokalisti Colin Goldringin (Colin soittaa myös nokkahuilua ja alttotorvea) lauluääni mukavan rouhea ja omaperäinen jossa on hieman ”lammasmaista” vibraattoa.
Levyn kohokohtia ovat hienosti kasvava 11 minuuttinen pasifistisen sanoman sisältävä ”I Could Never Be A Soldier” sekä aivan hurmaavan ja tarttuvan kertosäkeen sisältävä ”Ship” (miksei tämä ollut hitti?). Myös 9 minuuttia kestävä instrumentaalinen nimibiisi on oikein mainio ja sisältää hienon kolmiminuuttisen instrumentaalisen intron jossa puhaltimet saavat kunnolla pääroolin ja meno yltyy varsin jazzahtavaksi.
Levyn heikointa antia on viimeinen kappale ”Social Embarrassment”. Kyseessä on muuten ihan pätevä hieman gentlegiantmainen biisi mutta kappale kompastuu siihen että jostain käsittämättömästä syystä päävokaalit hoitaa yhtyeen saksofonisti John Earle joka ei onnistu urakassaan kovinkaan kummoisesti.
Gnidrologin molemmat 1972 levyt ovat päteviä albumeita, mutta Lady Lake on selvästi vahvempi sofistikoituneemman tyylinsä ja monimutkaisempien sävellyksiensä ansiosta.
Gnidrolog ei koskaan saavuttanut suurta suosiota vaan jäi lähinnä lämppäribändin (mm. David Bowie, King Crimson, Magma, Gentle Giant…) rooliin. Bändi lopetti toimintansa pian Lady Laken jälkeen ja palasi yhteen vasta vuonna 2000 tekemään kolmannen albuminsa nimeltä Gnosis.
Parhaat biisit: ”I Could Never Be A Soldier”, ”Ship”, ”Lady Lake”
Arvosana: ****
Kirjoittaja: JANNE YLIRUUSI
Kappaleet
A-puoli
- ”I Could Never Be A Soldier” (Colin Goldring) – 11:36
- ”Ship” (Colin Goldring) – 6:44
- ”A Dog With No Collar ” (Stewart Goldring) – 2:09
B-puoli
- ”Lady Lake” (Peter ”Mars” Cowling, Stewart Goldring) – 8:53
- ”Same Dreams” (Colin Goldring) – 2:49
- ”Social Embarrassment” (Peter ”Mars” Cowling, Colin Goldring) – 6:30
Bändi:
Colin Goldring: rytmikitara, laulu, nokkahuilu, alttotorvi Stewart Goldring: sähkökitara Peter ”Mars” Cowling: basso, sello Nigel Pegrum: perkussiot, huilu, oboe John Earle: sopraano-, tenori- ja baritonisaksofonit, huilu, vokaalit ”Social Embarrassmentissa” Charlotte Fendrich: piano ”Same Dreamsissä”
Tuotanto: Dick Parkinson
Levy-yhtiö: RCA
Muut levyarviot löydät täältä.
Pienemmät Purot 
Vastaa