Progressiivisen musiikin pienemmät ja oudommat purot
About Time on New York Gongin ensimmäinen ja ainoa studioalbumi. Progea ja punkkia yhdistelevä About Time on virallisesti New York Gongin levy, mutta sitä voidaan ajatella myös legendaarisen Gongin jatkumona, Daevid Allenin sooloalbumin tai tietystä näkökulmasta jopa Bill Laswellin johtaman Material -yhtyeen ensimmäisenä levynä.
Arvostelussa vuonna 1968 perustetun Gongin viides studiolevy You joka on yhtyeen yksi maagisimmista levyistä.
Esittelyssä vuoden 1981 parhaat levyt sijoituksilla 21-27. Mukana mm. Material, Art Zoyd, Chick Corea ja Jack DeJohnette’s Special Edition.
Arvostelussa Massacren ensimmäinen albumi Killing Time. Fred Frithin, Bill Laswellin ja Fred Maherin muodostama power-trio yhdistelee intensiivisellä Killing Timella vaikuttavasti progressiviivisen rockin teknisyyttä punkin energiseen räminään.
Esittelyssä vuoden 1980 parhaat levyt sijoituksilla 21-30. Mukana mm. Pekka Pohjola, Jethro Tull, Michael Mantler ja Wasama Quartet.
Sivuston levyarviot: (Viimeksi julkaistut ylimpänä) David Sylvian: Gone To Earth (1986) Deep Purple: NOW What?! (2013) Talk Talk: The Colour Of Spring (1986) Shub-Niggurath: Les morts vont vite (1986) David Bowie: 1. Outside (1995) Caroline Shaw / Attacca Quartet : Evergreen (2022) Black Flower: Magma (2022) Cheer-Accident: Here Comes The Sunset (2022) Ilkka Arola Sound… Continue Reading →
Arvostelussa King Crimsonin kahdeksas studiolevy Discipline joka esitteli radikaalisti niin kokoonpanoltaan kuin musiikiltaan uudistuneen yhtyeen.
Esittelyssä vuoden 1979 parhaat levyt sijoituksilla 11-22. Mukana mm. Talking Heads, Mike Oldfield, This Heat, Supertramp ja David Bowie.
Arvostelussa Mike Oldfieldin viides studioalbumi Platinum joka aloittaa uuden aikakauden Tubular Bells -tähden uralla.
Esittelyssä vuoden 1976 parhaat levyt sijoituksilla 1-10. Mukana mm. Van der Graaf Generator, Gong, Genesis ja Camel.
Pienemmät Purot 