Progressiivinen musiikki – Ne pienemmät ja oudommat purot
Arvostelussa amerikkalaisen Jack O’ The Clockin kahdeksas studioalbumi Leaving California. Tuoreella levyllään yhtye yksinkertaistaa hieman ilmaisuaan säilyttäen silti paikkansa helposti modernien progebändien eturivissä.
Viikon Teos sarjassa esitellään amerikkalaisen avant-prog -yhtye Jack O’ The Clockin viimeisin albumi Repetitions of the Old City II.
Tämän hetken ehkäpä omaperäisin progebändi Jack O’ The Clock teki yhden vuoden 2018 hienoimmista levyistä.
Jos Sufjan Steven olis Henry Cow -fani hän tekisi ehkä samanlaista musiikkia kuin Jack O’ The Clock. Ehkä.
Arvostelussa nuorista muusikoista koostuvan, vuonna 2017 perustetun, Black Midin toinen studioalbumi Cavalcade. Black Midi loikkaa vimmaisella ja avantgardistisella Cavalcadella suoraan modernin progressiivisen rockin korkeimmalle
aallon harjalle.
Viikon teos -sarjan 67. osassa esitellään, kontrapunktin mestareiden, Gentle Giantin neljäs studiolevy Octopus.
Esittelyssä vuoden 2020 parhaat levyt sijoituksilla 11-25. Mukana mm. Joel Harrison, Jakko M. Jakszyk, Sonar ja Jack O’ The Clock.
Arvostelussa avantproge-bändi Henry Cown toinen studiolevy Unrest. Klassisesti koulutettu puhallinvirtuoosi Lindsay Cooper liittyy yhtyeeseen ja vie omalta osaltaan bändiä entistä lähemmäs länsimaista taidemusiikkia.
Esittelyssä vuoden 2019 parhaat levyt. Mukana mm. Jack O’ The Clock, Magma, PoiL ja North Sea Radio Orchestra…
Esittelyssä vuoden 2018 parhaat levyt. Sijat 1-10.
Pienemmät Purot 