Viikon teos -sarjan 48. -osassa esitellään progemetalli-jätti Dream Theaterin läpimurtolevy Images And Words vuodelta 1992.
Levyarvio: Makrofagi –Musta ovi (2022)
Arvostelussa savolaisen proge-heviä soittavan Makrofagin toinen kokopitkä albumi Musta ovi.
Levyarvio: Queensrÿche – Rage For Order (1986)
Arvostelussa amerikkalaisen Queensrÿchen toinen studioalbumi Rage For Order.
Levyarvio: Yes – Drama (1980)
Arvostelussa Yesin 10. studioalbumi ja ensimmäinen joka tehtiin ilman vokalisti Jon Andersonia. Dramalla Andersonin ja Rick Wakemanin korvaa Bugglesista tuttu parivaljakko Trevor Horn ja Geoff Downes.
Levyarvio: Steven Wilson – Grace For Drowning (2011)
Arvostelussa aiemmin Porcupine Treetä johtaneen Steven Wilsonin toinen sooloalbumi Grace For Drowning.
Viikon Teos 50: Tool – Lateralus (2001)
Viikon teos -sarjan 50. -osassa esitellään amerikkalaisen progemetallijätti Toolin kolmas studiolevy Lateralus.
Viikon teos
Viikon teos on Saku Mantereen kirjoittama sarja progressiivisesta musiikista. Viikon teos. Mitä on progressiivinen musiikki? ”Progressiivisen musiikin” ajatus on kiehtova. ”Proge” tai ”progressiivinen rock” on tyylisuunnaksi vakiinnuttuaan usein aika konservatiivista, ja varsinaista edistyksellisyyttä saa monesta uudesta progelevystä hakea. Tässä ei sinänsä ole yhtään mitään pahaa, ja kyllä progelle on genrenä selvä paikka. Tässä sarjassa haluaisin… Continue Reading →
Sarja: King Crimson – Red (1974)
King Crimson -sarjan kahdeksannessa osassa esitellään Red, yksi Crimsonin rakastetuimmista levyistä, joka on myös yhtyeen viimeinen 70-luvun studioalbumi.
Viikon Teos 11: Hago: s/t (2018)
Viikon teos -sarjan 11. osassa esitellään israelilais-bostonilaisen Hagon vuoden 2018 debyyttialbumi. Yhtye itse kutsuu musiikkiaan falafel djentiksi!